Teksti: Ossi Aura
Esittelemme näillä sivuilla joka kuukausi kuukauden pohojalaasen. Sarja alkaa urheiluvalmentaja Hannu Kankaasta.
Hannu Kangas on tullut tunnetuksi keihäänheittäjä Tero Pitkämäen valmentajana, mutta hän on paljon muutakin. Tässä jutussa käydään läpi Hannun taustoja, valmennuksellista linjaa ja eritoten kolmen erilaisen urheilijan valmentamisen ydintä.
Hannu on ylpeä juuristaan ja asuinpaikastaan Seinäjoen Viitalankylästä. Kymmenen kilometriä Seinäjoen kauppoihin ja parinkymmenen minuutin matka Kuortaneen Urheiluopistolle. – Aivan ideaalinen paikka, mitäs sieltä pois muuttamaan – sanoi Hannu hymyssä suin, kun keskustelin hänen kanssaan Veneskosken Kesäkahvilan pihassa.
Hannu on luokanopettaja ja viisilapsisen perheen isä. Hän toimi 2010-luvulla kuusi vuotta Suomen Urheiluliiton keihäänheiton lajivalmentajana.
Tero Pitkämäen kanssa teinistä maailman parhaaksi
Hannu Kankaan ja Tero Pitkämäen valmennussuhde alkoi vuonna 1997 Teron ollessa 15 vuotias, vielä hento poika. Urheilullinen tausta oli hyvä aikaisemman hiihtoharrastuksen kautta. Harjoittelussa edettiin samoilla linjoilla, kuin mitä Hannu oli itse harjoitellut, pitkälti itse itseään valmentaen. Harjoittelu tuotti tulosta, kahdessa vuodessa päästiin yli 66 metriin, kolmessa vuodessa yli 73 m ja kuudessa vuodessa yli 80 metriin.
Seitsemässä vuodessa valmennus tuotti olympiaedustuksen Ateenan olympiakisoihin. – Sinne päästiin ihan kahdestaan – toteaa Hannu – ihan aiheellisen ylpeänä. Ateenan jälkeen tiimiin liittyi manageri Tero Heiska, jonka avulla toiminta ammattimaistui täysipäiväiseksi huippu-urheiluksi.
Pitkämäen huikea ura tuotti seitsemän arvokisamitalia, joiden kruununa vuonna 2007 Osakassa Japanissa saavutettu maailmanmestaruus. Seitsemässä vuodessa olympiakisoihin ja kymmenessä vuodessa maailman parhaaksi – tämä kuvastaa hyvin huippu-urheilun pitkäjänteisyyttä.

Video: https://youtu.be/VFSKQ5-ON24?si=jncBE51FS1fGecVB
Pitkämäen ura jatkui aina vuoteen 2018, jolloin polven vammautuminen kilpailutilanteessa teki huippu-urheilun jatkamisen mahdottomaksi. 14 vuotta kansainvälisellä huipulla oli loistava saavutus, jossa valmennuksen ja valmentajan rooli oli todella tärkeä. – Selkeä oma valmennuslinja ja luottamus urheilijan ja valmentajan välillä ovat huippu-urheilun ydin.- linjaa Hannu. Tietysti Tero Pitkämäen lahjakkuus nimenomaan harjoittelijana ja kehittyjänä on ollut oleellinen osa huipulle pääsemistä ja siellä pysymistä.
Valmennuksen kivijalka
Kova harjoittelu on Hannu Kankaan valmennuksen kivijalka. Nuorella urheilijalla monipuolisesti, kokeneemmalla enemmän lajin vaatimuksia painottaen. Nuorella urheilijalla jatkuvasti melko kovaa, vanhemmalla enemmän palautumista kovien jaksojen välillä. Ja tietysti lajitaitojen oppiminen mahdollisimman nuorena ja lajiosaamisen jatkuva kehittäminen koko uran aikana. Näin yksinkertaista se on. Ja tämä tarkoittaa myös sitä, että muodikkaisiin uusiin pikkunippeleihin ei tarvitse mennä mukaan – oma linja pitää.
Kova harjoittelu ja eritoten kilpaileminen edellyttää myös henkistä kanttia ja pitkäjänteisyyttä. Näitä Kangas ei keskustelussamme korostanut, mutta luottamus ja jatkuva dialogi valmennettavien kanssa tukee vahvan henkisen kunnon rakentumista. Kantti on yhteisen tekemisen tulos, ei tekemisen kohde.
Valmentajan ja urheilijan yhteistyötä kuvaa hyvin Hannun toteamus – Vain ajatteleva urheilija voi päästä maailman huipulle – . Harjoittelun ymmärtäminen, tekemisen sisäistäminen ja lajisuorituksen täydellinen osaaminen ovat välttämättömiä huipulle edettäessä.
Oma tytär – valmentajuus ja vanhemmuus sopusoinnussa
Hannu Kangas on valmentanut tyttärestään Jennistä yli 60 metrin keihäänheittäjän ja nyt hän valmentaa tytärtään Emiliaa kuulantyönnössä. – Meillä ovat kaikki heittäneet keihästä, mutta Emilia valitsi kuulan -, toteaa Hannu hymyillen. Uusi laji vaati tietysti tekniikkaan perehtymistä uran alussa ja erityisesti siinä vaiheessa, kun tekniikkaa muutettiin 19-vuotiaana ”pakittamisesta” pyörähtämiseen. Silloin toki saatiin valmennusapua Ahti Arokalliolta. Tekniikan vaihtaminen oli haasteellinen kokonaisuus, mutta osoittautui pitkällä tähtäimellä oikeaksi ratkaisuksi.
Juhannuksena 2025 Emilia Kangas työnsi Suomen kärkituloksen 18,20m, jolla hän on ensimmäinen 18 metrin ylitys suomalaiselta naiselta 27 vuoteen. Huippusuoritus, jota isävalmentaja kommentoi TV-kuvan perusteella – Ei oo totta! –. Mutta tottahan se oli, selkeä askel eteenpäin muutenkin tasaisesti kehitystä tuoneella urheilu-uralla. Elokuussa tulos parani lukemiin 18,42m.

Tuloksia ja fyysistä harjoittelua enemmän kirjoittajaa kiinnosti isän ja tyttären valmennussuhde, onko se jotenkin erilainen kuin muiden urheilijoiden kanssa? – No, periaatteessa ei ole, mutta toki oman lapsen urheilua ja eritoten kilpailemista seuraa enemmän tunteella -, toteaa Hannu. Hän on valmennustilanteessa valmentaja, muuten isä – valmentajuus ja vanhemmuus ovat Hannun näkemyksen mukaan hyvin sopusoinnussa. Edetään valmennuksen kivijalan periaatteiden mukaan, kovaa ja määrätietoisesti harjoitellen.
Emilian voittotyöntö Kalevan Kisoissa 2025 Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-75832612
Paraurheilu – uusi aluevaltaus
Hannu Kankaan suhteellisen uusi aluevaltaus on paraurheilijoiden valmentaminen. Vuonna 2022 kuulantyöntäjä Teijo Kööpikkä pyysi Hannua valmentajakseen ja perusteellisen pohdinnan jälkeen Hannu otti haasteen vastaan. Valmennussuhde Kööpikän kanssa on tosi mielenkiintoinen. Kööpikkä oli nuorten EM-mitalisti vuonna 1999 ja työnsi lähes 19 metriä, hän oli valmentanut yli 19 m työntänyttä miestä ja yli 16 m työntänyttä naista, joten lajitausta ja tietämys oli tosi kova. Lisäksi kuulantyöntö istualtaan on erilainen verrattuna jalkojen päältä tehtävään suoritukseen.

Mutta eikun perehtymään ja valmentamaan – Hannulle luonteenomaisella perusteellisuudella. Tuloksia saatiin nopeasti, parayleisurheilun MM-kisojen pronssia sekä 2023 että 2024. Parakuulan tekniikka on omansa, mutta valmennuksen linja on sama, kuin normaalin kuulantyönnön harjoittelussa. Lisäksi parakuulassa vartalon käyttö on sellaista, johon keihäänheiton harjoitteet tuovat tehoa.
Mutta miten henkinen puoli, onko se paraurheilussa erilainen verrattuna vammattomien urheiluun? – Henkisesti harjoittelu ja kilpaileminen on aivan samaa, kuin vammattomilla.- Ainut ero – ja positiivinen sellainen on paraurheilijoiden yhteisöllisyys. Siitä olisi terveille urheilijoille opittavaa – toteaa Hannu vankan kokemuksen tuomalla rintaäänellä.
Hannu Kankaan valmennus kumpuaa ajassa elävästä pohjalaisuudesta
Ylpeästi pohjalainen – ja eritoten viitalankyläläinen – Hannu Kangas on pohojalaanen sanan varsinaisessa merkityksessä. Fiksusti ja pitkäjänteisesti suunnitteleva, kovaa työtä arvostava ja urheilijoiden kanssa luottamuksellista suhdetta rakentava. Ja tuloksia saavuttava yhdessä urheilijoiden kanssa.