Järjestimme 4.3.2026 Tieteiden talolla luentotilaisuuden sotahistorian tutkimisen mahdollisuuksista, alustajana oli VTT Otto Aura. Hän kävi aihetta läpi ajallisesti vapaus-, heimo-, talvi-, jatko- ja Lapin sotien osalta.
Sota-ajan tiedot löytyvät arkistoista, joista tärkein on Kansallisarkisto. Henkilön etsimistä varten täytyy olla tiedossa nimet, syntymäaika ja mielellään myös syntymäpaikka ja kotipaikka/seurakunta.
Vapaussota ja heimosodat 1918-1922
Vapaussodassa vuoden 1918 osalta valkoisten puolelle osallistuneista suurelle osalle myönnettiin vähintään vapaussodan muistomitali. Tämä helpottaa löytämistä, sillä kaikki palkitut on kortistoitu, LINKKI. Myös kutsuntaluetteloiden kautta voivat henkilöt löytyä, jos on määrätty sotatoimiin asevelvollisena. Punaisten puolella taistelleista tiedot ovat hajanaisia ja siten vaikeasti löydettävissä. Sodan jälkeen tuomittujen tiedot löytyvät Astia -tietopalvelusta ”Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden” kohdalta, LINKKI.
Saksassa oppinsa saaneet jääkärit löytyvät Suomen jääkärien elämänkerrasto kirjastoista, lisäksi matrikkelin tausta-aineistoista löytyy Kansallisarkistosta. Lisäksi erilaiset vapaussotamuistot ja muistelut yksi oivallinen mahdollisuus. Tästä lisätieToa Wikipediasta, LINKKI.
Heimosodat olivat vapaaehtoisten toteuttamia – ja armeijan hiljaisesti hyväksymiä itärajan takaisten veljeskansojen vapauttamiseen pyrkiviä toimintoja. Heimosotiin osallistuneista löytyy Kansallisarkistosta hieman sekalaisempia kortistoja ja nimilistoja. Ei niin suoraviivaista, mutta myös mahdollista.
Sota-ajan arkiston peruslähde on kantakortti
Ensisijainen lähtökohta, mikäli miespuolisesta henkilöstä haetaan tietoja sotien ajalta, on kantakortti. Kantakortti löytyy lähes kaikista sotiin osallistuneista asevelvollisista, mutta joitakin puuttuu. Kantakortti on tehty säännönmukaisesti vuonna 1897 syntyneistä alkaen, mutta myös vanhemmista voi löytyä. Sodissa kaatuneiden kantakortit löytyvät digitaalisena Kansallisarkiston verkkopalvelusta, kun taas sodasta selvinneiden kantakorttien kopiot voi tilata Kansallisarkistosta. Nykyään tilaus ja toimitus toimii täysin digitaalisesti, tässä LINKKI
Kantakortista voi löytyä seuraavat tiedot – kaikille ai kaikkea on tosin kirjattu
- Henkilön perustiedot: nimi, syntymäaika ja –paikka, kotipaikka, isän nimi, lähiomainen, siviilitoimi tai ammatti, koulusivistys
- Kutsuntatiedot: milloin ollut kutsunnassa ja minne määrätty palvelukseen (aika ja joukko), merkinnät myös varusmiespalveluksen suorittamisesta
- Palvelus liikekannallepanon jälkeen: milloin saapunut ja mihin joukko-osastoon käsketty
- Ylennykset, kunniamerkit, taistelut, haavoittumiset, rangaistukset
Talvi- ja jatkosodan aikaiset merkinnät tehtiin eri korteille, joten yhdellä henkilöllä saattaa olla useita eri aikoina laadittuja sotilaskantakortteja. Sotilaskantakorteista myös laadittiin useampia kappaleita, joiden merkintöjä kopioitiin korteista toiseen. Yhdellä henkilöllä voi olla sotilaskantakortit A, B ja C, joiden tietosisältö saattaa olla sama. Tiedot voivat myös poiketa keskenään.
Kantakorttia voi etsiä henkilön nimellä Astiapalvelun etusivulta kirjoittamalla henkilön nimi hakukenttään
Merkinnöissä voi olla myös viitteitä diaarinumeroihin, niitä voi etsiä myös arkistosta. Saattaa myös olla yleinen käsky vaikkapa vanhempien ikäluokkien kotiuttamisesta, eli ei välttämättä mitään suoraa yhteyttä kantakortin kohdehenkilöön.
Jatkosodan jälkeen sotilaskantakorttijärjestelmä uudistettiin ja otettiin käyttöön kantakortti. Kantakortit jaettiin nyt kahteen ryhmään, joista toinen perustui valvonta- ja toinen koulutustehtäviin. Kumpaakin tarkoitusta varten jokaisesta miehestä kirjoitettiin eri kortti, joista toinen merkittiin V-kortiksi eli valvontakortiksi ja toinen K-kortiksi eli koulutuskortiksi.
Kansallisarkiston Astia verkkopalvelu
Astia verkkopalvelu on sota-ajan tärkein digitaalinen palvelu. Astia verkkopalvelun käyttö etenee seuraavasti
- Mene https://astia.narc.fi/uusiastia/
- Klikkaa ”Sotapäiväkirjat (1939-1945)
- Klikkaa ”Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat (1941-1945)”
- Aloita etsintä
Parempi tapa on – kun olet löytänyt sukulaisesi joukko-osaston
- Mene https://astia.narc.fi/uusiastia/
- Klikkaa ”Tarkka aineistohaku”
- Kirjoita joukko-osasto hakukenttään
- Aloita etsintä
Hyvät ohjeet arkiston käyttöön löytyvät Raija Ylönen-Peltosen artikkelista LINKKI
Muita mahdollisia arkistolähteitä
Työvelvolliset, jotka osallistuivat mm. linnoitustöihin, kotirintaman sotateollisuus ym. töihin. Jos työvelvollinen lähetetty puolustuslaitoksen töihin, hyvät mahdollisuudet löytää tietoja. Myös naiset saattoivat palvella sotatoimialueella työvelvollisina. Kotijoukkojen esikunnan työvelvollisten kortistosta voi löytää tiedot. Toinen hyvä vaihtoehto on Päämajan linnoitusosaston palkkakortisto.
Lotta Svärd on äärettömän tärkeä organisaatio! Ei ole olemassa yhtä luetteloa tai kortistoa, mutta tietoa voi silti löytää eri arkistoista. Paljon on kirjoitettu paikallisia ja maakunnallisia historiikkeja.
Etsittäessä tietoja yksittäisestä henkilöstä, todennäköisintä on löytää tietoja komennuksella olleista lotista. Tietojen etsimistä helpottavat mahdolliset taustatiedot lotan tehtävistä tai toimintapaikoista. Jos komennuspaikasta tai tehtävistä ei ole tietoa, hakua voi rajata kohdistamalla se esimerkiksi lotan asuinpaikkakuntaan tai tarvittaessa piiriin.
Yksittäisen lotan tietojen etsimisessä voi auttaa esimerkiksi Keskusjohtokunnan aineistoon sisältyvä Rajatoimiston kortisto komennuksella olleista lotista, joskaan se ei ole täydellinen. Kortisto on aakkosjärjestyksessä. Ilmavoimien esikunnan arkistossa on ilmavalvontalotista oma kortisto, joka löytyy Astiasta tunnuksella ”T 20439”. Viestilottien vastaava kortisto vuosilta 1941–1944 löytyy puolestaan Pääesikunnan viestiosaston arkistosta tunnuksella ”T 20873”.
Lotista, jotka olivat rintamapalveluksessa voi löytyä lisätietoa, jos henkilö on hakenut rintamapalvelustunnuksen. Puolustusministeriön Veteraanitunnuslautakunnan tunnushakemuksia ja -päätöksiä säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Rintamapalvelustunnusasiakirjat voivat olla hyödyllisiä, koska hakemuksessa henkilö on saattanut kertoa missä tehtävissä on palvellut ja milloin. Päätöksessä taas voi olla Sota-arkistossa aikoinaan tehty pieni selvitys asiasta ja viitteitä muihin asiakirjoihin.
Lisäksi sotaan osallistuneiden naisten tietoja voi löytyä tuntolevykortistosta, joka on järjestetty nimen perusteella aakkosjärjestykseen. Tiedot voivat löytyä vain, jos henkilö on joskus saanut tuntolevyn. Tosin tämäkään kortisto ei ole kattava.
Lotista, jotka olivat paikallisosastoissa jäseninä tai toimivat luottamustehtävissä, tietoja voi etsiä paikallisosastojen mahdollisesti säilyneistä jäsenluetteloista. Paikallisosaston pöytäkirjoissa pitäisi myös olla merkintä, kun henkilö on hyväksytty lotaksi tai luottamustehtävään.
Pikkulottia koskeva tieto on säilynyt paikallisosastosta riippuen vaihtelevasti. Joidenkin paikallisosastojen arkistoihin sisältyy tyttöosastojen jäsenluetteloja ja toisinaan muita asiakirjoja, kuten päiväkirjoja. Pikkulottia koskevat luettelot ja asiakirjat on mainittu paikallisosaston arkistoluettelossa.
Suojeluskuntien toimintaan osallistuneista löytyy tietoja henkilökortistoista, myös sotilaspojat on kirjattu kortistoihin. Suojeluskuntien toiminta oli paikallista ja kortistot on koottu paikallisesti ja maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaalla kortisto poltettiin 1944 valvontakomission pelossa, joten kaikki tiedot ovat hävinneet. Toki historiikkeja henkilöluetteloineen on kirjoitettu.
SPR:n apusisaret ja sotilaskotiliitto tarjoavat myös mahdollisuuksia arkistotietojen löytymiseen. Samoin sotavangeista ja sotalapsista on luetteloitua tietoa.
Löytyneiden henkilötietojen jälkeen jatketaan
Kun maininta sukulaisen joukko-osastosta löytyy, ensimmäisenä kannattaa katsoa digitoidut sotapäiväkirjat. Varsinkin jos kantakortissa on tieto esimerkiksi haavoittumisesta. Tiedot saattavat myös olla todella niukkoja, jos ei erityistä mainittavaa ole ollut. Sotapäiväkirjat löytyvät digitoituina Kansallisarkiston Astia -verkkopalvelusta.
Digitoitujen arkistojen lisäksi joukko-osastojen paperiarkistot ovat mainio tietojen lähde. Ne sisältävät vaikka mitä, joista tietoja voi löytää, miehistöluetteloista ruokalistoihin ja tupakanjakovihkoihin. Paperiarkistoista löytyvät myös mahdolliset rangaistukset: kuulustelupöytäkirjat, kenttäoikeuksien tuomiot, sotaylioikeuden päätökset – nämä ovat avain arvaamattomiin tarinoihin. Paperiarkistot on tilattavissa Kansallisarkiston tietopalvelusta
Kansallisarkisto remontissa – väistötilat avautuvat 3.5.2026 https://kansallisarkisto.fi/rauhankadun-peruskorjaus
Tietolähteitä
Tietoa arkistojen hyödyntämisestä
Raija Ylönen-Peltonen: Sotapolun jäljillä arkistossa – talvi- ja jatkosodan henkilöhistoriallisista arkistolähteistä Kansallisarkistossa. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 41. LINKKI
Otto Aura: Sota-arkiston aineistot Kansallisarkistossa. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 44. LINKKI
Tärkeimmät arkistot
Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelu: digitoidut kantakortit ja sotapäiväkirjat, päiväkäskyt, joukko-osastojen asiakirjat, ym. LINKKI
Arkistojen Portti: oppaita aineistoihin ja esimerkiksi kantakortin tulkintoihin, lyhenteet, sotalapsien listauksia, kunniamerkkien myöntämiset, jne , LINKKI
www.sotasampo.fi – menehtyneet, sotavangit mm.
www.sotapolku.fi – vapaaehtoisten ylläpitämä arkisto
Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina, koonnut Pentti Kopsa; tästä löytyvät sota-alueelta tulleista kenttäpostikirjeissä mainitut peiteluvut, joiden kautta pääsee tunnistamaan joukko-osastoja ja paikkakuntia, jonka jälkeen voi jatkaa tietojen etsimistä arkistoista. Löytyy googlettamalla.
Vapaussodan arkistot
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sis%C3%A4llissota-1918
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/valkoiset-vuoden-1918-joukko-osastot
Vapaus- ja heimosotien arkisto