Nurmosta kotoisin oleva FT Marjo Joshi on toiminut Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) osaamisalajohtajana vuodesta 2024 lähtien. SEAMKissa hänen vastuullaan ovat Hyvinvointi ja kulttuuri -osaamisalan AMK-tutkinnot (sairaanhoitaja, Nursing, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, sosionomi, geronomi, kulttuurituotanto, kirjasto- ja tietopalvelu). Tämän lisäksi hän vastaa opetuksen tuen palvelujen kokonaisuudesta, johon kuuluu mm. jatkuva oppiminen ja opiskelija- ja hakijapalvelut.
Marjo kirjoitti ylioppilaaksi Nurmossa vuonna 1994. Koska kielet, erilaiset kulttuurit ja kansainvälisyys yleensä alkoivat kiinnostaa häntä jo kouluaikoina, hän hakeutui opiskelemaan englannin kielen kääntämistä ja tulkkausta sekä kulttuurien välistä viestintää Joensuun yliopiston taannoiselle Savonlinnan kampukselle.
Yliopisto-opintojen aikana hän lähti kokeilemaan siipiään unelmiensa kohteeseen Yhdysvaltoihin ja opiskeli siellä mm. PR-viestintää, espanjaa ja kirjallisuutta. Samalla kun hän viimeisteli filosofian maisterin tutkintoaan Joensuun yliopistoon, hän työskenteli Lontoossa usean vuoden ajan erään koulutus- ja tutkinto-organisaation arviointivastaavan roolissa.
Verkkotutkintojen mahdollisuudet väitöskirjan aiheena
Marjo väitteli tohtoriksi Lapin yliopistossa vuonna 2023 verkkotutkintojen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta (Verkkotutkintojen kokonaisvaltainen suunnittelu luo uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden korkeakoulutukselle). Väitöskirja pureutui verkkotutkintoihin uudenlaisena koulutusmuotona, joka mahdollistaa opiskelijoille joustavia, merkityksellisiä ja saavutettavia oppimiskokemuksia osana korkeakoulutusta.
Verkossa toteutettava tutkintoon johtava koulutus vastaa nykyajan globaalien yhteiskuntien ja markkinoiden tarpeisiin. Paikasta riippumattomat digitaaliset oppimisympäristöt ovat saavutettavia eri puolilta maailmaa ja mahdollistavat myös elinikäisen oppimisen. Samalla opiskelijat perehtyvät digitaalisiin työkaluihin ja omaksuvat kansainvälisessä ja digitalisaatiota enenevässä määrin hyödyntävässä työelämässä tarpeellisia taitoja ja valmiuksia.
Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen yhä monikulttuurisemmaksi täytyy pystyä huomioimaan myös verkkotutkintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ryhmien ohjaaminen verkossa vaatii monenlaista erityisosaamista. Marjon väitöskirjan tuloksena luotu verkkotutkintojen kokonaisvaltaisen suunnittelun viitekehys tarjoaa opettajille tarpeellisen työkalun, sillä ohjausta ja koulutusta tarvitaan verkkotutkintojen määrän yhä kasvaessa.
Pitkä ura Turun ammattikorkeakoulussa
Ennen siirtymistään SEAMKin osaamisalajohtajaksi Marjo teki pitkän uran Turun ammattikorkeakoulussa (Turku AMK), jossa hän toimi vuosia aluksi lehtorin ja verkkokouluttajan tehtävissä. Tämän jälkeen hänet valittiin Turun AMK:n koulutuksen kehittämisen johtavan asiantuntijan toimeen, jossa hän vastasi korkeakoulun opetuksen ja oppimisen tuesta ja pedagogisesta kehittämisestä. Tässä roolissa hän pääsi mukaan luomaan ensimmäistä verkkotutkintoa, josta muodostui myöhemmin pohja hänen väitöskirjaan johtaneelle tutkimustyölleen. Marjo on myös kouluttanut opettajia eri maissa, kuten Nepalissa ja Brasiliassa.
Marjo on ollut koko uransa ajan mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, ml. Kansallinen verkkotutkintoverkosto -hankkeessa. Tällä hetkellä hän toimii ohjausryhmän jäsenenä kansallisessa korkeakoulutuksen digitalisaatiota edistävässä Digivisio 2030 -hankkeessa. Vahvasti kansainvälistyvässä SEAMKissa hän johtaa Kieli- ja kulttuuritietoinen SEAMK -toimintamallia. Opetuksen digitalisaatio on SEAMKissa myös hänen työpöydällään. Tähän liittyen SEAMK otti hiljattain käyttöön uudet hybridi- ja simulaatio-opetustilat. Marjo on edistänyt myös kestävän kehityksen tavoitteita osana ammattikorkeakoulujen kansallista yhteistyötä. Yhteistyön kautta voidaan edistää opiskelijoiden kestävän kehityksen taitojen oppimista tarjoamalla avoimia ja ilmaisia verkkomateriaaleja ja -välineitä teknologiaa hyödyntäen.
Pohjalaisuuskin on kulttuuria
Marjo kertoo, että pohjalaisuus on tärkeä osa hänen identiteettiään. Hän kokee, että pohjalaisuus on antanut hänelle vahvat juuret, jotka ovat pitäneet tiukasti maan pinnalla silloinkin kuin maailman tuulet ovat vieneet mukanaan. Kotiseutu on aina ollut paikka, johon on voinut maailmalta palata ja tuntea rauhaa. Tutut maisemat, koulut, tuvat, metsät ja pellot tuovat tunteen sinne kuulumisesta.
Hän kokee itsensä nimenomaan eteläpohjalaiseksi, koska molemmat vanhemmat ovat sieltä kotoisin ja hän vietti lapsuutensa osana molempien vanhempiensa laajempaa sukua eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Lapsuuden perhe ja lähisuku ovat tärkeitä siteitä edelleen. Marjon mielestä suuret juhlat sukujen kesken, jotka ovat Pohjanmaalla yleisiä, ovat todella hieno perinne.
Marjo uskoo, että pohjalaisia piirteitä hänessä ovat erityisesti rehtiys ja reiluus, samoin kuin halu edistää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka hän liittää vahvasti omaan pohjalaisuuteensa.
Marjon oma perhe on monikulttuurinen ja hän on viettänyt pitempiä aikoja työnsä ja perheensä kanssa eri puolilla maailmaa. Hänen puolisonsa kotiseutu on kaukana Suomesta, mutta Joshien koko perhe jakaa rakkauden kummankin vanhemman synnyinseutuun. Pohjalaisuus merkitsee Marjolle yhtä niistä monista kulttuureista, jotka ovat osa hänen monikulttuurista ja -kielistä arkeaan ja ystäväpiiriään. Kulttuurit, pohjalaisuus mukaan lukien, ovat hänen elämässään rikkaus, jonka ansiosta asioihin voi löytää aina useita näkökulmia, tulkintoja ja mahdollisuuksia.
Teksti:
Irma Talonen