Teksti ja kuvat Ossi Aura
Eilen 5.5.2026 mentihin komiasti murtehella – botta juhlasalissa täysi tupa, kolme asiantuntevaa alustajaa ja kaunista musisointia. Tiivistetysti: osaajat osaa! Tässä lyhyt yhteenveto murreillasta – laajempi artikkeli julkaistaan Digi-Plarissa lokakuussa 2026.
Jaakko Ojala oli kutsunut murreiltaan mukaan maan parhaat asiantuntijat, Jaakko vastasi myös illan juontamisesta. Osaaja osaa senkin!
Mistä pohojalaasuus on tehty
Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja, FT Teppo Ylitalo alusti otsikolla ”Etelä-Pohjalanmaan murre ja kveenien kieli pohjalaisena identiteettitekiänä 1800-luvulla”. Ylitalo kertoi 1800-luvun toimijoiden osin erilaisista näkemyksistä pohjalaisuuden määrittämisessä. Siihen aikaan, osana Venäjää, Suomessa oli kaksi heimoa, hämäläiset ja karjalaiset, jotka muodostivat läntisen ja itäisen kieli- / murrealueen. Näiden lisäksi oli selkeä pohjalaisten alue ja murre, mutta sitä ei virallisesti tunnustettu.
Pohjalaista mielenlaatua kuitenkin määritettiin. Tästä Ylitalo teki vuonna 2025 julkaistun väitöskirjan otsikolla ”Nurkkakuntaisia puukkojunkkareita vai parhaita suomalaisia? – Pohjalaiset ja pohjalaisuus oppineiden julkaisuissa 1841-1875”. Pohjalaisista luotiin tutkimusaikana – pitkälti Zachris Topeliuksen toimesta – kuvaa parhaina suomalaisina, jotka olivat muita tarmokkaampia, rohkeampia, kätevämpiä ja itsenäisempiä. Pohjoispohjalaiset erottuivat rauhallisina kauppiasluonteina, eteläpohjalaiset taas tappelunhaluisempina ja kiihkeämpinä. Rannikon ruotsinkielisissä yritteliäisyys ja muut parhaiksi nähdyt ominaisuudet korostuivat.
Aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua Ylitalon väitöskirjaan tämän LINKIN kautta
Murteen eroja ja erityispiirteitä
Murreseura Krannien puheenjohtaja, kulttuurineuvos Jorma Aro ja suomen kielen lehtori, emeritus, Antti Välimäki kertoivat värikkääseen tapaan pohojalaasmurteen eroista ja taustoista. Esimerkkinä he kertoivat sanan ”isoäiti” eri versioita eri puolilla Pohjanmaan maakuntia. Mamma, mummu, momma, mumma, iso ja tummu – on siinä riittävästi versioita!
Murrealueet Aro ja Välimäki määrittävät seuraavasti:
Etelääset: Isojoki, Karijoki, Teuva.
Läntiset: Vaasan seutu, Jurva (nyk. Kurikkaa), Laihia, Vähäkyrö (nyk. Vaasaa), Isokyrö, Ylistaro (nyk. Seinäjokea), Ylihärmä ja Alahärmä (nyk. Kauhavaa)
Pohojooset: ns. ”savolaaskiila” v 1552 muuttoliikkeen ansiosta: Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Soini ja Ähtäri. Kauhava ja Lapua.
Itääset: Kuurtanes, Lehtimäki (nyk. Alajärveä), Alavus
Keskinen alue: Ilimajoki, Kurikka, Jalasjärvi (nyk. Kurikkaa), Kauhajoki, Seinäjoki ja Nurmoo (nyk. Seinäjokea).
Aro ja Välimäki nostivat esiin pohjalaismurteen erityispiirteitä esimerkkisanojen kautta – Aro kertoi ja Välimäki antoi selityksiä. Muutamia mainintoja tähän – täydellinen raportti sitten Digi-Plarissa lokakuussa.
Pre-kiriaan
prikka, prunni, pranstakka, preivi, prenikka, propsi, prottomi, pruukatahan, prääsätähän ja prouvaa peliätähän
Tr-alakuuset sanat
Trahteeri, traksilat, trampata, triivu, triismootti, traijata, ollahan trallaipäällä ja vähä trossatahan
H-kirijaamen säilyminen
reiruhun, keriittihin, pannahan omena neliähän osahan, mennähän pyhääpäivänä kirkkohon, tulin kattomahan vanhaa kotokylääni. Ilimajoella, Kurikas ja Jalasjärvellä mennähän, mutta Alahärmäs ja Laihialla menhän.
Musiikkia kuultiin alussa, keskellä ja lopussa
Sibeliusakatemian opiskelijat, pohojalaaslähtööset Helmi Ojaluoma ja Moona Viitala viihdyttivät kuulijoita eteläpohjalaisella kansanmusiikilla ja klassikkosävelmillä.
Esiintyjät palkittiin
Niinhän se menöö, notta lopussa kiitos seisoo! Nyt kiitos oli murresanoja vilisevä kaffitariootin, jotka oli Tuulia Designin tuotantoa
Kuva Irma Talonen