Kotoosin Kuortaneelta, musiikki täytti nuoren miehen elämää
Jorma Hietamäki on syntyisin Kuortaneelta, jossa nuoren miehen elämän täytti musiikki eri muodoissaan. Näkyvin kokoonpano oli vuonna 1974 perustettu Hänen Leipänsä, joka toimi aktiivisesti vuoteen 1976 ja on sen jälkeenkin esiintynyt lukuisissa kokoonpanoissa. Viimeisin keikka oli Kuortaneen Kuhinoilla heinäkuussa 2026. Urastaan ja näkemyksistään Jorma Hietamäki kertoi Kesäkuurtanelaasten järjestämässä Kuhinoiden juhlaseminaarissa Kuortaneen kunnantalolla reilulle 80 kuulijalle. Jorman tarina kiinnosti ihmisiä!
Jyväskylään opiskelemaan ja YLE:n nuoriso-ohjelmiin
Vuonna 1977 Jorman tie vei Jyväskylään lastentarhanopettajaksi opiskelemaan. Jyväskylässä syntyi myös hinku Yleisradioon ja nimenomaan radioon. Jorma haki musiikkipuolelle avustajaksi, ei päässyt, mutta sai paikan nuoriso-ohjelmissa. Ura YLE:ssä alkoi tarkalleen 1.10.1981 – ja päättyi tasan 44 vuotta myöhemmin 30.9.2025.
Radio Suomen musiikista tärkein työ
Jorman työsuhde vakinaistettiin 1986, jolloin hänestä tuli musiikkitoimittaja mitä erilaisimpiin ohjelmiin. Toimittajan tehtävien jälkeen hänestä tuli Radio Suomen musiikkipäällikkö vuonna 2002. Ylen johdon antama tehtävä uudelle päällikölle oli musiikin nuorentaminen, kansan musiikkimaku ja musiikin kuuntelu oli muuttunut ja siihen Yle halusi vastata.
Jorma teki päällikkönä – yhdessä toimittajien kanssa – työtä käskettyä, musiikkitarjontaa kevennettiin ja tuoreutettiin. Ilman johdon kommentointia siitä ei selvitty – musiikki nuorentui kuulemma liikaa! Kaiken maailman Popedat ja Eppu normaalit olivat kuulemma aivan liian populistisia Radio Suomessa soitettaviksi. Jorma ja kumppanit kuuntelivat johtoa ja musiikkivalinnoissa palattiin takaisin perinteisempään musaan.
Nyt, reilu 20 vuotta myöhemmin johdon kommentit kuulostavat hassunkurisilta, mainitut bändit ovat oleellinen osa suomalaista kulttuuria ja maalaavat suomalaista mielenmaisemaa hyvin suomalaisesti. Mutta aika 2000-luvun alussa oli erilaista.
Erilaista aika oli myös musiikin esittämisen ja kuuntelun osalta, ei ollut suoratoistopalveluja, eikä Ylen ohjelmia esittävää Yle Areenaa, joka perustettiin vuonna 2007. Radion ”lineaarinen” ohjelmapalvelu oli siten ainoa tapa musiikin kuuntelemiseen, toki äänilevyjen, kasettien ja CD-levyjen rinnalla. Kun joku harvinaisempi uutuuskappale esitettiin radiossa, niin se oli siinä – kuulit jos satuit kuuntelemaan.
Johdon kommentit ”liian nuorekkaasta” musiikista pohjautuivat heidän tunteisiinsa, musiikki on tunneasia, ei siis rationaalisesti pohdittava ja päätettävä asia. Musiikki on meille jokaiselle tunneasia, tunnemme, ymmärrämme ja tulkitsemme musiikkia kukin omalla tavallamme. Jollekin punk on ihanaa, jollekin toiselle taas aivan kamalaa; joku rakastaa tangoa ja joku toinen inhoaa sitä. Näin se menee ja se näkyy myös radion – ja sen musiikkipäällikön – saamissa kuulijapalautteissa.
Asiakaspalautteiden lyhyen yhteenvedon voisi tiivistää ”Ylessä soitettava musiikki on vääränlaista ja huonoa”. Jostain kumman syystä negatiiviset tunteet herättävät halun palautteen antamiseen. Myös vuodenaika vaikuttaa – synkkä marraskuu poikii enemmän negatiivista palautetta kuin heleä heinäkuu. Erään palautteen mukaan marraskuun synkkyys oli radiossa kuullun Eros Ramazzottin musiikin syytä. Niin ainakin palautteen antajan tunteen kertoivat. Toinen esimerkki sivaltavasta palautteesta on Hietamäen esiintyminen Tangomarkkinoiden tuomaria. ”Meikkasin tarkoituksella vähän yli”, kertoi Jorma – ja sehän aiheutti palautteiden tulvan. Palautteissa haukuttiin tietysti ulkonäköä, mutta epäiltiin myös ammattitaitoa ja henkilökohtaista suuntautuneisuutta. ”Näköradiossa” julkisuus on julmaa!
Ylen rooli musiikin esittämisessä
Ylellä on vastuullinen rooli musiikin esittäjänä. Tässä roolissa radio Suomen musiikkitoimitus tasapainoili suomalaisten ja kansainvälisten suosikkilaulajien ja bändien ja toisaalta tuntemattomien uutuuslevyjen välillä. Kaikkea esitettiin – ja kaikesta tuli palautetta. Jos soitit suosikkeja, oli niitä liikaa, jos soitit uutuuslevyjä, oli se osalle kuulijakuntaa turhaa. Tunteen jylläävät!
Musiikkia sisältäviä ohjelmia on pääsääntöisesti kahdenlaisia; varsinaisia toimitettuja musiikkiohjelmia ja muita ohjelmia tukevia, lähetysvirtamusiikkia sisältäviä ohjelmia. Eritoten lähetysvirtamusiikin ohjelmissa esiin nousevat keskustelua herättävät soittolistat. Mitä soittolistoissa on, miten kappaleet valitaan ja miten usein niitä soitetaan.
Soittolistojen suhteen yleinen väite on levy-yhtiöiden valta ja vaikutusmahdollisuudet soitettaviin kappaleisiin. Tämä on väärä uskomus, ainakin Ylen ja Radio Suomen osalta. Musiikkitoimittajat – ei lähetyksen juontajat – valitsevat kappaleet Ylen yli kymmenen tuhannen kappaleen valikoimasta. Valinnassa painaa tietysti kappaleen suosio, tunnettuja biisejä soitetaan useammin. Toisaalta jokaiseen lähetykseen valitaan muutamia uusia kappaleita ja yksi tuntematon solisti / bändi. Tämä myötäilee Ylen roolia kattavana kulttuurin levittäjänä.
Esitetyt kappaleet raportoidaan tarkasti – siis sekunnilleen – tekijänoikeusmaksujen maksamista varten. 1990-luvulla tämä tarkoitti sekuntikelloa ja kirjoituskonetta, johon paperinippu kolmen kalkkeeripaperin kera pujotettiin. Ja kirjoitettiin raportti! Nykyään asia hoituu soitto-ohjelmiston avulla automaattisesti.
Tekijänoikeudet ovat asia, joita radion kuuntelijat eivät pysähdy ajattelemaan, ne ovat kuitenkin oleellinen osa businesta – ja maksavat paljon. Korvauksia maksetaan Gramexin ja Teoston kautta. Gramexin kautta maksetaan korvauksia äänitteellä esiintyville artisteille sekä tuottajille. Teosto puolestaan maksaa korvauksia musiikin tekijöille, säveltäjille, sovittajille ja sanoittajille.
Yle maksoi viime vuosien aikana tekijänoikeusmaksuja 12-13 miljoonan euron luokkaa. Maksujen määräytymiseen vaikuttavat erityisesti musiikin esittämisaika ja jopa äänitysmaa – USA:ssa äänitetyt kappaleet ovat vapaita Gramex-maksuista. Varsin suuret kustannukset tekivät musiikkipäällikön työstä hyvin matematiikkapainotteista; oli laskettava tarkkaan, mihin rahat riittävät. Ja toisaalta tämä matematiikka tarkoittaa sitä, että suosikkeja ei voi soittaa koko ajan.
Hänen Leipänsä keikalla Kuortaneella Kukun majalla Kuhinaviikon lauantaina 25.7.2026. Kuva Eetu Vainiola.
Entisten nuorten sävellahja – Enska
Entisten nuorten sävellahja oli Hietamäen ideoima ja tuottama konsepti, jonka taustalla oli 1960-luvulla aloitettu Nuorten sävellahja. Tuttavallisesti Enska alkoi vuonna 2008 ja siinä soitettiin (ja soitetaan) toiveiden mukaan pääosin 1970 ja -80-lukujen musiikkia.
Radio-ohjelman lisäksi Enskan brändin alla tuotettiin kokoelmalevyjä, järjestettiin livekonsertteja ja tehtiin palkittu TV-ohjelma. Jorman sanoin: ”Entisten nuorten sävellahja palkittiin ohjelmana ja sen TV-toteutuksesta San Sebastianissa Espanjassa kesäkuussa 2023. Syy oli se, että se välitettiin pelkkänä IPhone-kameratoteutuksena”.
Erikoisohjelmia Tiski-Jormana
Vuonna 2017 Hietamäki siirtyi musiikkipäällikön tehtävästä musiikkitoimittajaksi tekemään Tiskijorma ohjelmaa. Tiski-Jorma oli musiikin erikoisohjelma, joissa sovitun genren mukaan soitettiin tietyn tyyppistä musiikkia. Tiskijormassa genre oli suomalaiset uutuudet. Ohjelman lanseeraaminen aiheutti valtavan sähköpostitulvan Jorman sähköpostiin, uutuuksia haluttiin radioon. Vuonna 2017 ei ollut suorasoittopalveluita, joten radio oli ainoa vaihtoehto. Musiikkikappaleiden valinnasta Jorma totesi: ”Valitsin 12 uutuuskappaletta, joista 2-3 en tykännyt lainkaan.” Näin hän ei antanut tunteittensa vaikuttaa valintoihinsa.
Radion tulevaisuus
Radion tulevaisuudesta Hietamäellä on hyvin realistinen näkemys; nuoret eivät juurikaan radiota kuuntele, joten siinä mielessä tulevaisuus näyttää kehnolta. Radio kuitenkin säilyy ja sen tärkein hengissä pitäjä on reaaliaikainen uutistoimitus. Ihmiset janoavat uutisia ja hyvin toimitettuina radio tarjoaa siihen oivan kanavan. Sisältöä on oltava ja siinä tekoälyllä on jatkossa suuri rooli. Mihin tekoälyn rooli kasvaa, sen aika näyttää.
Aina Kuhinoilla
Kuortaneen Kuhinat, paikalliset markkinat ovat kuuluneet Jorman ohjelmaan jokaisena kesänä. Usein roolina on ollut tuottajan ja esiintyvän taitelijan kaksoisrooli, tänä kesänä vain Hänen Leipänsä bändin keikka. ”Nyt Kuhinat olivat helpot, kun oli vain Kukunmajan keikka.”
Teksti Ossi Aura