Mutta parannettavaakin on
Tein 13-21.5.2026 palautekyselyn Pääkaupunkiseudun Pohojalaasten jäsenille. Kysely toimitettiin sähköpostiin 545 jäsenelle ja vastauksia saatiin 68. Vastaus-% oli siis alhainen ja se heikentää tulosten luotettavuutta. Mutta jokainen vastaus on aito vastaus – etenkin sanalliset terveiset yhdistyksen hallitukselle.
Tapahtumat saivat hyvän arvioinnin
Järjestimme kevään aikana kahdeksan tapahtumaa, joka määränä oli melkoisen hyvä saavutus. Palautekyselyyn vastaajat arvioivat tapahtumat viisiportaisen arvioinnin kautta, jossa 1=heikko, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen. Kuvassa 1 tapahtumien arviointien yhteenveto.
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun Pohojalaasten kevään 2026 tapahtumien palaute.
Kuvassa 1 on tapahtumiin osallistuneiden arvioinnit ja tosi hyvältähän ne näyttävät. Neljä tapahtumaa sai täyden 100 % hyvän tai erinomaisen arvioinnin summana ja muissakin päästiin 88 – 95 %:iin.
Toimintojen arvioinnit 90 %:n tasolla
Halusimme selvittää jäsenten tyytyväisyyttä myös eri toimintoihin. Yhteenveto palautteista kuvassa 2.
Kuva 2. Pääkaupunkiseudun Pohojalaasten toimintojen palaute kevään 2026 ajalta.
Jäsenkunta on tyytyväinen eri toimintoihin, tiedottaminen ja ilmoittautuminen saivat yli 90 %:sti hyvän tai erinomaisen palautteen; tapahtumien sujuvuudessa ja nettisivujen informatiivisuudessa päästiin lähelle 90 %:ia; facebooksivun hyödyllisyys jäi 77 %:iin. Facebookin heikompaa arvioita selitettiin muutamissa vastauksissa sillä, että ihmiset eivät ole Facebookissa.
Numeraaliset palautteet kannustavat kovasti jatkamaan samalla tavalla.
Sanallisten vastausten analyysi toi hyviä kehitysideoita
Sanallisia terveisiä hallitus sai 43 kappaletta ja näistä 80 % oli positiivisia, kannustavia ja osin jopa ylistäviä. Kiva niin, toiminta on aktivoitunut, monipuolistunut ja mahdollistanut tuttujen tapaamisen ja seurustelun. Kaiken takana on tietenkin aktiivinen hallitus ja ripeä sähköinen viestintä.
Saimme positiivisen palautteen ohella myös paljon kehitysideoita:
Kulttuuri, historia, murteet ja pohjalaisuus
Moni vastaaja nostaa nämä yhdistyksen vahvuuksiksi. Murreilta sai useita kiittäviä mainintoja, samoin arkisto- ja kirjallisuusaiheiset tilaisuudet.
Yritysvierailut ja vaikuttajatapaamiset
Useampi toivoo paluuta aiempien vuosien tyyppisiin yritys-, media-, elinkeinoelämä- ja yhteiskuntavierailuihin. Esimerkkeinä mainitaan muun muassa yritykset, Yle, S-ryhmä, Lumene ja Lapuan Kankurit.
Ajankohtaiset teemat ja nykypäivän pohjalaisuus
Osa kokee, että yhdistyksen pitäisi näyttää enemmän tämän päivän ja tulevaisuuden Etelä-Pohjanmaata, ei vain perinnettä.
Joihinkin palautteisiin on hyvä vastata
Joissakin palautteissa kaivattiin kovasti Pohojalaasten Lupin toimintoja – Lupillahan on upea historia. Osa palautteista oli selkeästi ”me teimme” tyylisiä, siis Lupin vastuuihmisten kirjoittamia ja osa taas ”minä osallistuin” tyylisiä, siis Lupin jäsenten kirjoittamia. Omassa ajattelussani arvostan kovasti tekijöiden näkemyksiä.
Mutta toki yritämme saada yrityksiä, yrittäjiä ja liike-elämän toimijoita mukaan tapahtumiin – nythän heitä on ollut mukana uudistuneessa Plarissa MSK Groupin, Atrian ja Juustoportin tarinoiden myötä. Tässä lehdessä esillä ovat Teuvan keitintehdas ja Kuortaneen urheiluopisto.
Yhdistyksenä emme ole pohjalaismaakuntien edunvalvoja pääkaupunkiseudulla – siihen eivät muskelimme riitä. Maakuntien liitoilla on kymmenpäinen edunvalvojien kaarti ja kaupungeilla ja kunnilla moninkertainen elinkeino- ja elinvoimavastaavien joukko. He hoitavat pohjalaismaakuntien edunvalvontaa kansanedustajien ohella.
Sääntöjen tarkoituspykälä ohjaa toimintaamme
Pääkaupunkiseudun Pohojalaaset syntyi kolmen yhdistyksen Helsingin Eteläpohjalaisten, Pohojalaasten Lupin ja Pääkaupunkiseudun Töysä-Alavus -yhdistyksen yhdistymisenä. Keskusteluissa oli mukana lukuinen joukko kunkin yhdistyksen vastuuihmistä ja niiden tuloksena allekirjoitettiin aiesopimus, tehtiin säännöt ja sovittiin hallituksen mandaatit. Nämä kaikki informointiin hyvin avoimesti eri yhdistysten medioissa.
Pääkaupunkiseudun Pohojalaaset ry:llä on sääntöjen 2 pykälän mukaan seuraava tarkoitus ja toiminnan laatu; kirjaan sen tähän vaikka tiedä, että se on joidenkin lukijoiden mielestä hätävarjelun liioittelua.
Yhdistyksen tarkoituksena on:
- edistää ajassa elävän pohjalaisuuden tunnettuutta pääkaupunkiseudulla
- toimia pohjalaislähtöisten ihmisten kohtaamispaikkana ja
- vaalia pohjalaisia perinteitä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- järjestää kiinnostavia tapahtumia
- pitää yhteyksiä pohjalaismaakuntien toimijoihin ja
- toteuttaa vuorovaikutteista viestintää suomeksi ja ruotsiksi.
Tarkoituksista ovat kohdat 2 ja 3 ovat toteutuneet saadun palautteen mukaan mainiosti, ajassa elävän pohjalaisuuden tunnetuksi tekemisessä on palautteen mukaan kirittävää. Tapahtumissa olemme tätä toteuttaneet vähän, mutta viestinnässä paljon. Plariin on tullut uusi pohjalaisia yrityksiä esittelevä kokonaisuus. Lisäksi olemme esitelleet Plarissa ja nettisivujemme ajassa eläviä pohjalaisia ihmisiä Kuukauden pohojalaanen palstalla. Urheiluvalmentaja Hannu Kangas, Euroviisusensaatio KAJ ja sen jäsen Axel Åhman, tutkija Anneli Ritala, taidemaalari Petri Ala-Maunus, kirjailijat Markus Nummi, Kaisu Tuokko ja Maarit Tastula ovat Plarissa esiin nostettuja pohjalaisnimiä. Kuukauden pohojalaasia ovat olleet Hannu Kangas, Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Ilmajoen Musiikkijuhlien hallituksen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki, Anneli Ritala, ministeri Joakim Strand, SEAMK:n osaamisaluejohtaja Marjo Joshi ja kapellimestarilegenda Jorma Panula, joka muuten 96 vuotiaana elää ajassa ja opettaa kapellimestareita kansainvälisessä akatemiassaan,
Jatkamme valitsemallamme linjalla – tuomme esiin ajassa elävää pohjalaisuutta Digi-Plarissa ja Kuukauden pohojalaanen palstalla. Ja tietysti tapahtumissa on mukana aktiivisia pohjalaisia.
Tapahtumien ja aktiivisuusryhmien anatomia
Kirjasimme sääntöihin seuraavaa: Hallitus voi asettaa avukseen erilliskysymyksiä varten tarvittavan määrän toimikuntia tai kutsua asiantuntijoita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi urheilujaoksen nimeämistä, joka löysästi on jo tehtykin ja useita urheilutapahtumia järjestetty – kaikki jäsenten aktiivisten yhteydenottojen pohjalta. Aktiivit järjestävät ja yhdistys maksaa osan kustannuksista. Tässä samalla vastaus kahteen palautekyselyn ”Miksi paljon urheilua?” kysymykseen.
Aiesopimuksessa kirjattiin Pääkaupunkiseudun Töysä-Alavus -yhdistyksen jäsenille mahdollisuus kokoontua omalla porukallaan uuden yhdistyksen alla. Tämä toteutettiin ensimmäisen kerran 12.5.2026, toki kaikille avoimena tilaisuutena. Meitä ei-töysäläis-alavutelaasia oli paikalla kaksi, ja hyvin sovimme porukkaan.
Otamme Pohojalaasten hallituksessa palautteen ”tosisnamme”. Viritellään nykypäivän hauskoja ja asiapitoisia tapahtumia – tietysti rahallisten resurssien mukaan. On helppo pyytää pohjalaisia huippubändejä esiintymään, mutta on vaikea maksaa heille kunnon korvaus. Meillä on varaa kahteen – kolmeen isoon tapahtumaan ja 6-8 pienempään. Ison tapahtuman, kuten Bottalla 5.5.2026 pidetyn Komiasti murtehella -tilaisuuden kustannukset ovat 3000-4000 euron tasoa. Siis pullakaffeilla! Jos tarjoamme ruokaa, nousee kustannus iltapalalla viiteen ja illallisella seitsemään tuhanteen euroon. Ja siihen sitten bändin 2-3000 € päälle. Noin 20000 euron vuosibudjetti asettaa luontaiset rajoitteet toimintojen toteuttamiselle.
Yksi mahdollisuus oikein hienoon – ja kalliiseen – tapahtumaan on illalliskortti. Kuvaamassani ”illallinen ja huippubändi” tilaisuudessa se voisi olla 60€ / henkilö, sitä voidaan kokeilla.